Jäsenille suunnattua toimintaa ovat yhdistyksen vuosittaiset juhlat, joista tärkeimmät ovat jo traditioksi muodostuneet tilaisuudet, saamelaisten kansallispäivän vietto 6. helmikuuta ja kaamosjuhla sekä saamenkielinen joululaulutilaisuus. Yhdistyksen jäseniin suuntautuvan toiminnan tarkoituksena on koota saamelaiset yhteen ja vahvistaa jäsenten saamelaista identiteettiä.

Kansallispäivän vietosta on tullut vuoden juhlien kohokohta. Sitä juhlistetaan monenlaisin menoin ja ruokaperintein. Päivää on juhlistettu aina vuodesta 1993. Kansallispäivän juhlaan kuuluvat perinteisesti saamenlipun salkoon nosto sekä Sámi Soga Lávlla –kansallislaulun laulaminen yliopiston Porthania-rakennuksen edessä.

1990-luvulla Helsingissä vierailivat maailmankuulut saamelaistaiteilijat Mari Boine (1991) ja Nils Aslak Valkeapää (1993) ja Kautokeinon Beaivváš-saamelaisteatteri (1994).

Vuoden 2002 ikimuistoisessa Nils-Aslak Valkeapään, Áillohaš, muistokonsertissa esiintyi Valkeapään ystävä Paroni Paakkunainen orkestereineen.

Vuoden 2003 kansallispäivää juhlittiin Akseli Gallen-Kallelan museossa, jossa Yhteinen maa – pohjoisten kansojen nykytaide ja taidekäsityö esittäytyi. Saamelaistaitelijoista mukana olivat mm. Hans Ragnar Mathisen, Brita Marakatt, Maj-Lis Skaltje, Outi Pieski, Satu Natunen ja Marja Helander. Pieski, Natunen ja Skaltje ovat entisiä citysaamelaisia. Taiteilija Maj-Lis Skaltje piti lisäksi juhlaesitelmän aiheesta Sámi eallin ja dáidda, Saamelaisten elämä ja taide, runsaan yleisömäärän edessä. Tapahtumasta on julkaistu saamelaisten ja pohjoisen taidetta käsittelevä kirja.

Uusinta saamelaistaidemuotoa, elokuvaa, ovat Helsingissä useita kertoja esitelleet Norjasta kotoisin oleva ohjaaja-toimittaja Johs Kalvemo ja Ruotsista ohjaaja Paul Anders Simma (mm. Duoddara árbi-elokuva), joka myös asui vuosia Helsingissä. Vuonna 2004 Helsingissä citysaamelaisille näytettiin Käki-elokuva. Pääosassa näyttelee nuori lahjakas saamelaisnäyttelijä Anni-Kristiina Juuso. Filmi palkittiin Moskovassa Kremlissa. Myös Juuso on entisiä citysaamelaisia Kallion ilmaisutaitolukion ajoiltaan.

Vuoden 2005 virallisessa kansallispäivänä Rikhardinkadun kirjastossa pidettiin paneeli, jossa teemana oli saamelainen identiteetti. Siellä esitettiin mm. Markku Lehmuskallion filmi Mun lean sápmelaš ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijoiden tekemiä dokumenttifilmejä. Samana vuonna tulivat nuorisoklubit uuden ajan ilmiöineen, räppeineen ja rock-musiikkeineen. Niissä esiintyivät räppäri Mikkal Morottaja inarinsaameksi (2005) ja rokkari Tiina Sanila yhtyeineen kolttasaameksi (2006). 2007 kansallispäivän juhlia vietettiin Johan Sara Jr:n ja Umo Jazz Orchestran tahdissa yhteistyössä Umo Jazz Housen kanssa.

Uudet taidemuodot ovat osoitus saamelaiskulttuurin muuttumisesta kaiken aikaa, joskus hitaammin joskus nopeammin, mutta aina ”autenttisesti”. Taiteella vahvistetaan ja uusinnetaan omaa kulttuurista identiteettiä. Taiteen yhtenä keskeisimmistä tehtävistä on oman kielen elvyttäminen. Taide ja sen tuottajat ja esittäjät toimivat äänenä ja pyrkivät palauttamaan ylpeyden omiin juuriinsa. Taide tarjoaa viihteen lisäksi myös rituaalia, kasvatusta ja tietoa. Yhdistys on pyrkinyt taiteen keinoin muuttamaan stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisuudesta.