KAUPUNKISAAMELAISET OVAT TIENNÄYTTÄJÄN ASEMASSA

Saamen kansallispäivää vietettiin Helsingin Linnunlaulussa kirjailijatalo Villa Kivessä. City-Sámit, pääkaupunkiseudun saamelaisten yhdistys järjesti tapahtuman, jossa puhuivat sekä tutkijat että saamelaiset itse. Illan pääteemana oli saamelaisuus kaupungeissa ja maailmalla.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston saamenkielen lehtori ja itsekin aktiivinen citysaamelainen Irja Seurujärvi-Kari totesi kansallispäivän 6.2. olevan saamelaisliikkeelle vuosi vuodelta yhä tärkeämpi päivä. Koko 1990-luku oli alkuperäiskansojen historiassa ajanjakso, jolloin yleinen arvostus kansoja kohtaan kasvoi huomattavasti. Vuonna 1993 vietettiin YK:n julistamaa maailman alkuperäiskansojen vuotta ja vuotta aiemmin oli Nobelin rauhanpalkinto annettu Guatemalan alkuperäisen intiaaniväestön edustajalle Rigoberta Menchu Tunille.

SUOMEN SAAMELAISET OVAT SAAVUTTANEET JO PALJON

Saamelaislaki astui voimaan vuonna 1996 ja samalla toteutui myös saamelaisten kulttuuriautonomia. Saamelaiset saivat vihdoin virallistetun aseman hoitaa omia kulttuuriin ja opetukseen liittyviä asioitaan. Tämä tukee saamelaisen kulttuurin kehittymistä muiden kulttuurien joukossa, ei niitä vastaan.

Suomen saamelaiskäräjien keskeisimmät tavoitteet tällä hetkellä liittyvät saamelaisuuden tukipilareihin, kieleen ja maahan. Kielilaki, joka sellaisenaan ei ole käytännössä toteutunut, halutaan uudistaa. Saamelaisalueen kuntiin pyritään saamaan kaksikielisyys kuten Suomen ruotsinkielisissä kunnissa jo on, jotta turvattaisiin saamenkielisten käyttää omaa kieltään julkisissa virastoissa ja kuntien muissa palveluissa. Selvitystyö maaoikeuksista saamelaisalueella jatkuu edelleen.

KIRJALLISUUDESSA POHJOISET KANSAT PITKÄÄN TUNTEMATON

Paljon on yleisessä poliittisessa ilmapiirissä ja ajattelussa tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana, jotta näistä asioista voidaan vakavasti valtiotasolla keskustella. Virolainen kirjallisuudentutkija Art Leete totesi, ettei antiikissa ja keskiajalla sivistyskulttuureissa tunnistettu pohjoisten kulttuurien erityispiirteitä, Pohjolassa asui eteläeurooppalaisen käsityksen mukaan jalattomia ja päättömiä jättiläisiä.

Vasta 1600-luvulta lähtien Euroopassa alettiin pohjoisia kansoja tutkia tieteellisesti, vaikkakaan stereotypioista ja virheellisistä tulkinnoista ei vielä päästykään täysin eroon. 1800-luvulla kehittyi suomalaisten tutkijoiden keskuudessa käsitys suomalais-ugrilaisten kansojen yhteisestä menneisyydestä ja luonnonläheistä pohjoista elämäntapaa romantisoitiinkin. Tämä käsitys harmonisesta, ongelmattomasta luontosuhteesta elää populaariajattelussa edelleen, ja leimaa samalla valtaväestön käsityksiä pohjoisista etnisistä kansoista, sanoo Leete.

1900-luvulla syntyi uusi tutkimuksen suunta, etnisten vähemmistöjen oma kirjallinen perinne. Alkuperäiskansojen oma aktiivinen tiedotus ja tutkimus ovat korjanneet monta virheellistä käsitystä ja tuonut tietoisuuteen nykyajassa elävät, kehittyvät kansat.

URBAANI SAAME – MIKÄ SE ON?

Tromssan yliopiston professori Anna-Riitta Lindgren julkaisi syksyllä 2000 teoksen Helsingissä asuvista saamelaisista ja heidän kielestään. Lindgren pohti esityksessään, onko olemassa urbaania Saamea. Kysymys onkin viime vuosina askarruttanut, sillä kaupunkisaamelaisten osuus Suomen saamelaisista on tällä hetkellä peräti noin kolmannes. Lisäksi useat saamelaiset asuvat osan elämästään kaupungeissa esimerkiksi opiskeluaikanaan.

Lindgrenin sanoo, että kielen taitaminen on keskeinen lähtökohta kaupunkisaamelaisten identiteetin määrittelyssä. Lindgrenin tutkimuksessa esiin nousee kolme pääryhmää: sulautujat, jonkin verran osallistuvat sekä etniset aktivistit. Sulautujat ovat henkilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta hylänneet saamelaisen taustansa eivätkä käytä lainkaan saamea. Tällaisia henkilöitä on myös vaikea löytää tutkimuksen piiriin. Jonkin verran osallistuvat saamelaiset puhuvat tietyissä, tarkoin rajatuissa tilanteissa saamea ja pitävät yhteyttä saamelaiseen sukuunsa. Etniset aktivistit ovat näkyvin ryhmä. He ovat henkilöitä, jotka aktiivisesti käyttävät saamea ensimmäisenä kielenään, myös työelämässä. Lindgrenin mukaan siihen, tuleeko ihmisestä aktivisti vai sulautuja, vaikuttavat pääasiassa lapsuudenkodin kielenkäyttö sekä henkilökohtaiset kokemukset, eli positiiviset tai negatiiviset kokemukset saamen kieleen liittyen.

KAUPUNKISAAMELAISET POHTIVAT IDENTITEETTIÄÄN

Vaikka suomalaisten asenteet ovatkin muuttuneet positiivisiksi saamelaisuutta kohtaan, kaupunkisaamelaisuus vaatii edustajiltaan aktiivista paneutumista. Kaupunkiympäristössä saamelaisuutta joutuu miettimään uudesta näkökulmasta, luonnollista kieliympäristöäkään ei ole olemassa. Toisaalta tämä on hyvä asia: omaa etnistä identiteettiään joutuu perustelemaan ja määrittelemään selkeämmin kuin saamelaisalueella koskaan tarvitsisi tehdä.

Monet saamelaiset ovat todenneet, että kaupungissa eläminen ja saamelaisena oleminen on suuren kaupungin monikulttuurisessa ympäristössä usein helpompaa kuin pohjoisen pienissä kaupungeissa ja kylissä. Kaupungissa voi toisaalta helposti sulautua väkijoukkoon, jota saamelaisalueella ei voi tehdä. Monet aktiiviset saamelaisliikkeen edustajat, poliitikot ja taiteilijat, ovatkin kaupunkisaamelaisia, joilla on suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kontakteja ja helpompi kommunikoida valtaväestön kanssa.

Lindgrenin mielestä paikanvaihdoksen myötä ei identiteetistä siis tarvitse luopua. Luonto ja luontoiselinkeinot ovat saamelaisille edelleen keskeisiä arvoja, toisaalta urbaania saamelaisuutta voi esiintyä myös saamelaisalueella. Kaupunkien saamelaiset ovat tärkeässä erityisasemassa vaikuttajina ja valistajina valtaväestön suuntaan. Täten syntyy uusia keinoja ilmentää omaa kulttuuria ja tehdä yhteiskunnallista työtä.

PERINTEITÄ RAVISTELEVAT ANGELIT

Tapahtumassa esiintyneet Angelit, Tuuni ja Ursula Länsman, nimitettiin City-Sámit -yhdistyksen kunniajäseniksi saamelaisuuden hyväksi jo kohta 20 vuotta tekemästään työstä. Muun muassa yli 700 koulukonserttia tehnyt Ursula Länsman kertoi suomalaisten lasten kulttuuritietouden kehittyneen paljon viime vuosina. Valitettavasti suomalaisopettajien saamentietous on ollut vain yllättävän vähäistä.

Saamelaisten keskuudessa puheita on herättänyt Angeleiden perinteistä poikkeava imago, jopa tabuja rikkova esiintyminen. Angelit ovat tuote, kuten mikä tahansa popyhtye nykymaailmassa, ja tämä asia tuntuu olevan joillekin saamelaisille vaikea hyväksyä. Angelit kokevat kuitenkin olevansa asemassa, jossa he pystyvät huomiota herättävällä tavalla tekemään pioneerityötä kansainvälisillä kentillä kulttuurinsa hyväksi. Saamelainen nuoriso onkin saanut Angeleista nykyaikaisen, identiteettiä vahvistavan esikuvan.

Saamelaiset ovat pohjoismaissa ja maailmanlaajuisesti suunnannäyttäjiä etnisenä aktiivivähemmistönä. He ovat saavuttaneet Pohjoismaissa aseman, josta monet etniset vähemmistöt voivat vasta vain haaveilla. Toisaalta työtä riittää jatkossakin. Yhtenä tärkeänä osana tätä työtä on kaupunkisaamelaisten panos etnisen ryhmänsä edustajina saamelaisalueen ulkopuolella.

Kati Uusi-Rauva
Kati@cube.fi

Yhteystiedot:
Kati Uusi-Rauva
Kulttuuriantropologi, vastaava tuottaja
Cube Oy
GSM: 040-745 3217

 

Takaisin etusivulle
Yhdistyksen logo