2. SAAMELAISET
2.1. Kansa neljässä maassa
Saamelaiset asuvat Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosassa sekä Venäjän Kuolan niemimaalla. He ovat tiettävästi Pohjoisfennoskandianvian alkuperäiskansa. Saamen kieliä on kymmenen, jotka jakautuvat alueellisiin vyöhykkeisiin alkaen Keski-Norjan ja Keski-Ruotsin eteläsaamesta ja päätyen Kuolan niemimaan turjansaameen. Saamelaisia arvellaan olevan yhteensä noin 50 - 70 000. Norjassa saamelaisia asuu noin 30 - 40 000, Ruotsissa 15 - 20 000, Suomessa 6 400 ja Venäjällä 2 000. Saamelaisten määristä ei ole olemassa yksiselitteisen varmoja lukuja. Tämä johtuu siitä, että saamelaisuusmäärittelyt poikkeavat toisistaan eri Pohjoismaissa. Suomessa saamelainen määritellään kielen perusteella, Norjassa polveutumisen avulla ja Ruotsissa lähinnä ammatin mukaan.
2.2. Saamelaiset Suomessa
Suomessa käytetyn saamelaisuusmääritelmän mukaan henkilö on saamelainen, mikäli hän itse tai toinen hänen vanhemmistaan tai joku isovanhemmista on oppinut saamen äidinkielenään ja mikäli hän pitää itseään saamelaisena. Suomen saamelaisiin lasketaan kuuluviksi näin ollen kaikki sukujuuriltaan saamelaiset, saamen kielen täydellisesti hallitsevista sellaisiin, joilla vain toinen isovanhemmista puhuu tai puhui saamea.
Suomen saamelaisista suurin osa asuu niin sanotulla saamelaisalueella, joka tarkoittaa Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia sekä Sodankylän kunnan pohjoisosaa. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, joka on yleisin saamenkieli, sekä inarinsaamea ja kolttasaamea.
Arviolta lähes neljännes Suomen saamelaisista eli 1 480 henkeä asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suurimpia saamelaiskeskuksia alueen ulkopuolella ovat Rovaniemi ja Helsinki. City-sámit -yhdistys arvelee pääkaupunkiseudun saamelaisten lukumääräksi noin 400 henkeä.
2.3. City-Sámit -yhdistys
City-Sámit rs. on Helsingissä vuonna 1988 perustettu saamelaisjärjestö. Yhdistyksessä on 90 jäsentä, joista 60 on saamelaisjäseniä ja loput kannattajajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä saamelainen tai henkilö, joka tuntee itsensä saamelaiseksi. Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen kielinä ovat suomi ja saame.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää saamelaisten yhteisiä kulttuurisia, oikeudellisia ja taloudellisia asioita sekä edistää Etelä-Suomessa asuvien saamelaisten yhteenkuuluvuudentunnetta. Yhdistys järjestää pääkaupunkiseudulla kokouksia, saamelaisjuhlia sekä muita saamelaiskulttuuriin liittyviä tapahtumia. Yhdistyksen toiminta sisältää sekä suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia että vain seuran jäsenille tarkoitettua toimintaa.
Kaikille avoimet tapahtumat ovat lähinnä julkisilla paikoilla järjestettyjä saamelaiskulttuuria esitteleviä näyttelyitä sekä saamelais- ja vähemmistöaiheisia seminaareja. Yhdistys on myös ollut mukana järjestämässä suurempia tapahtumia, kuten "Lappi tulee" -tapahtumaa Helsingin Senaatintorilla kesällä 1993. Saamelaiskulttuuria on tehty yleisölle tutuksi muun muassa joiku- ja teatteriesityksin. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on ollut jakaa muille kaupunkilaisille tietoa saamelaisuudesta sekä herättää seminaarien avulla keskustelua saamelaisten asemasta.
Jäsenille suunnattua toimintaa ovat muun muassa yhdistyksen vuotuisjuhlat, saamelaisten kansallispäivän vietto 6. helmikuuta sekä juhannusjuhla ja marraskuun kaamosjuhla. Juhlat ovat yleensä pienimuotoisia illanistujaisia, joissa on tarjolla perinteisiä saamelaisia ruokalajeja ja ohjelmana mm. joikuesityksiä. Juhlien lisäksi yhdistys on järjestänyt saamen kielen kursseja jäsenilleen. Vuoden 1994 teemana yhdistyksellä oli jäseniin suuntautuva toiminta. Tämän toiminnan kehittämisen pohjana oli samainen kysely, jota minä käytän aineistonani. Tarkoitus on ollut saada erityisesti nuoria mukaan yhdistykseen. Lapsille yhdistys on järjestänyt joikukurssin. Uutta toimintaa ovat myös saamen keskusteluklubit, joita pidetään säännöllisesti saamentaitoisten kielitaidon ylläpitämiseksi. Vireillä on myös yhteistyötä Oslon ja Tukholman saamelaisyhdistysten kanssa. Yhdistyksen jäseniin suuntautuvan toiminnan tarkoituksena on koota saamelaiset yhteen ja vahvistaa jäsenten saamelaista identiteettiä.
Yhdistys on myös eri tavoin ajanut saamelaisten oikeuksia, viimeksi talvella 1995 vetoamalla kansanedustajiin saamelaisten kulttuuri-itsehallintolain puolesta. Samoin yhdistys on vaikuttanut siihen, että saamen kieltä on vuodesta 1989 lähtien opetettu peruskoulussa myös Helsingissä.