Searvvi njuolggadusat
1 §
Namma ja ruoktobáiki
Searvvi namma lea City-sámit ja ruoktobáiki lea Helsset.
2 §
Searvvi gielat
Searvvi gielat leat sáme- ja suomagiella.
3 §
Searvvi ulbmil ja doaibma
Searvvi ulbmilin lea gohccit sámiid oktasaš áššiid, nugo kultuvrralaš, vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš, ja ovddidit máddin ássi sámiid oktii gullevašvuođa.
Searvi ollašuhttá ulbmilis čoahkkimiid, sámefeasttaid ja earalagan sámekultuvrralaš dáhpáhusaid ordnemiin, erenomažit oaivegávpoga guovllus.
Searvi sáhttá ordnet earalagan ruhtačoaggimiid ja vuorbámiid ja váldit vuostá skeaŋkkaid ja testamenttaid sihke oamastit gitta dahje luovus opmoga.
4 §
Miellahtut
Searvvi miellahtun sáhttá beassat sápmelaš dahje olmmoš gii dovdá iežas sápmelažžan. Searvvis sáhttet leat doarjjo- dahje gudnemiellahtut. Searvvi miellahtuid dohkkeha stivra. Searvvi miellahtomávssu mearrida jahkečoahkkin.
5 §
Stivra
Searvvi áššiid dikšu stivra, masa gullet jahkečoahkkimis válljejuvvon ságajođiheaddji, golbma (3) fástalahtu sihke guokte (2) várrelahtu.
Stivrra doaibmabadji lea jahkečoahkkimiid gaskasaš áigi. Stivra vállje várreságajođiheaddji, čálli, ruhtadoalli ja eará dárbbaslaš bargiid.
Ságajođiheaddji bovde stivrra čoahkkái, dahje várreságajođiheaddji, juos ságajođiheaddjis lea eastta.
Stivrras lea šiehttanváldi go ságajođiheaddji dahje várreságajođiheaddji ja unnimusat bealli miellahtuin lea čoahkis.
6 §
Searvvi nama čállin
Searvvi nama čálliba ságajođiheaddji dahje várreságajođiheaddji ovttás čálliin dahje ruhtadoalliin.
7 §
Ruhtadoallu
Searvvi ruhtadoallobadji lea kálenderjahki. Ruhtadoalu áššebáhpirat ja stivrra jahkemuitalus galget addojuvvot ruhtadoalodárkkisteaddjiide maŋimuštta mánotbaji ovdal jahkečoahkkima. Ruhtadoalodárkkisteaddjit galget addit girjjálaš čilgehusa stivrii maŋimus guokte vahku ovdal jahkečoahkkima.
8 §
Searvvi čoahkkai gohčun
Stivra gohčču searvvi čoahkkái. Čoahkinbovdehus galgá sáddejuvvot miellahtuide uhcimusta čieža beaivve ovdal čoahkkima, juogo nu ahte miellahtuide sáddejuvvo girjálaš bovdehus dahje bovdehus almmuhuvvo ruoktoguovllu áviissas.
9 §
Searvvi čoahkkimat
Searvvi jahkečoahkkin dollojuvvo oktii jagis ovdal njukčámánu loahpa. Jahkečoahkkima áiggi mearrida stivrra. Badjelmearalaš čoahkkin dollo go stivra atná dan dehálažžan dahje go uhcimusta 1/10 searvvi miellahtuin dan stivrras gáibidit girjjálaččat. Čoahkkin galgá dollojuvvot 30 beaivvi áigge dan maŋŋá go gáibádus lea dohkkon. Searvvi čoahkkimiin lea juohke miellahtus okta jietna. Doarjjo- ja gudnemiellahtuin lea čoahkkimiin hállanvuoigatvuohta.
10 §
Jahkečoahkkin
Jahkečoahkkimis giehtadallojuvvojit čuovvovaš áššit:
1. Čoahkkima rahpan
2. Válljejuvvo čoahkkima ságajođiheaddji, čálli, guokte beavdegirjjedárkisteaddji ja guokte jienaidrehkenastti
3. Dohkkehuvvo čoahkkin lágalažžan ja šiehtanválddálažžan
4. Dohkkehuvvo čoahkkima bargoortnet
5. Čilgejuvvo ruhtadoallu, jahkemuitalus ja ruhtadoallodárkkisteaddjiid muitalus
6. Nannejuvvo ruhtadoallu ja mieđihuvvo stivrii ja eará miellahtuide friijavuohta ruhtadoalu vástideamis
7. Nannejuvvo doaibmaplána, čuovvovaš jagi bušeahtta sihke miellahtomávssu sturrodat
8. Válljejuvvojit stivrra ságajođiheaddji ja eará miellahtut
9. Válljejuvvojit guokte ruhtadoalodárkkisreaddji ja sudnuide guokte várrelahtu
10. Giehtadallojuvvojit eará čoahkkinbovdehusas mearriduvvon áššit
11 §
Njuolggádusaid rievdadeapmi ja searvvi loahpaheapmi
Searvvi njuolggádusat sáhttet rievdaduvvot 3/4 oasi miellahtoeanádagain ja seamma guoská maid searvvi loahpaheami. Čoahkkinbovdehusas galgá almmuhit njuolggádusaid rievdadeamis. Juos searvvi loahpahuvvo, báhcán ruhta geavahuvvo čoahkkimis mearriduvvon áššiide.
