TIEDOTE Helsinki 2000

RYÖVÄTTYJEN RUMPUJEN KANSA -tapahtumasarja

" Me elämme täällä niin kauan kuin meistä joiutaan"

Käräjät Ryövättyjen rumpujen kansa
Kimmo Kaiston kuvasarja Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Käräjillä näyteltiin oikeudenkäynti, jossa käsiteltiin uudelleen noitarumpujen käytöstä rangaistujen saamelaisten tuomiot. Todistajat ja tuomarit olivat eri alojen asiantuntijoita – lain, uskonnon ja historian tutkijoita – sekä saamelaisia eri puolilta Sapmia.

Ryövättyjen rumpujen kansa liittyi Teatterin juuret -tapahtumakokonaisuuteen, joka on osa Helsinki 2000 -ohjelmaa. Yhteistyökumppanit: Teatterimuseo, Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskus, Helsingin yliopiston saamentutkimus ja City-sámit rs.

Pohjoisten alkuperäiskansojen kulttuurin tila -seminaari oli Porthaniassa, Helsingin yliopistolla. Luentoja Obijway -intiaani, professori Edna Manitowabilta, saamelaistaiteilija Åsa Simmalta ja Siberia kansojen tuntija, uskontotieteen professori Juha Pentikäiseltä.

Teatterimuseoon saapuu seitsemän saamelaisilta šamaaneilta, "noaideilta", 1600- ja 1700 -luvuilla takavarikoitua rumpua. Rummut ovat lainassa Nordiska Museetista, jonka varastossa ne ovat olleet vuosisatoja. Noitarumpujen käyttäjät, šamaanit, eri puolilla maailmaa uskovat, että jokaisella rummulla on oma identiteettinsä ja voimansa, eivätkä ne kuulu museoon. Alkuperäiskansojen tietäjät ovatkin käyneet museoissa päästämässä rumpujen voimia vapaaksi. Myös Teatterimuseoon kokoontuu saamelaisia joikaajia ja tarinankertojia vapauttamaan Tukholmassa säilytettävien rumpujen henget.

Noitarummut liittyvät saamelaisten riittitapahtumaan, jonka keskushenkilö oli saamelainen noita. Rumpu oli olennainen osa šamanistista mytologiaa ja rituaalia. Rumpu säesti šamaaniomenoja ja auttoi šamaania. Rumpu oli noidan sielu, sen avulla hän matkasi maailmankaikkeuden kaikissa kolmessa kerroksessa.

Rumpujen kalvopinnalla elävät saamelaisten näkemykset maailmankaikkeudesta, joka koostui alimmasta, keskimmäisestä ja ylimmästä maailmankerroksesta. Šamaanirumpujen kuvasymboleissa elää saamelaisten uskomusmaailmaa. Siinä on saamelaisnoidan mielenmatkojen kartta, joka toimi oppaana ekstaattisilla sielunmatkoilla.

Mukana olivat taiteilija Åsa Simma, kirjailija-näyttelijä Inghilda Tapio, joikaaja Ivvar Niilas, tuomari Ànde Somby sekä nuoret joikaajat Patricia Fjellgren ja Láwráhas Somby.

 

Tiedotus-
sivulle
Tiedotukseen
Yhdistyksen logo
Arkistoon Arkisto-
sivulle